kiemurtelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiemurtelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkie̯murˌt̪elu/
- tavutus: kie‧mur‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiemurtelu | kiemurtelut |
| genetiivi | kiemurtelun | kiemurtelujen kiemurteluiden kiemurteluitten |
| partitiivi | kiemurtelua | kiemurteluita kiemurteluja |
| akkusatiivi | kiemurtelu; kiemurtelun |
kiemurtelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiemurtelussa | kiemurteluissa |
| elatiivi | kiemurtelusta | kiemurteluista |
| illatiivi | kiemurteluun | kiemurteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiemurtelulla | kiemurteluilla |
| ablatiivi | kiemurtelulta | kiemurteluilta |
| allatiivi | kiemurtelulle | kiemurteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiemurteluna | kiemurteluina |
| translatiivi | kiemurteluksi | kiemurteluiksi |
| abessiivi | kiemurtelutta | kiemurteluitta |
| instruktiivi | – | kiemurteluin |
| komitatiivi | – | kiemurteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiemurtelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kiemurrella ((vahva) vokaalivartalo kiemurtele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. kiemurteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiemurtelu Kielitoimiston sanakirjassa