kieltäminen
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kieltäminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä kieltää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieltäminen | kieltämiset |
| genetiivi | kieltämisen | kieltämisten kieltämisien |
| partitiivi | kieltämistä | kieltämisiä |
| akkusatiivi | kieltäminen; kieltämisen | kieltämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kieltämisessä | kieltämisissä |
| elatiivi | kieltämisestä | kieltämisistä |
| illatiivi | kieltämiseen | kieltämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kieltämisellä | kieltämisillä |
| ablatiivi | kieltämiseltä | kieltämisiltä |
| allatiivi | kieltämiselle | kieltämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kieltämisenä (kieltämisnä) |
kieltämisinä |
| translatiivi | kieltämiseksi | kieltämisiksi |
| abessiivi | kieltämisettä | kieltämisittä |
| instruktiivi | – | kieltämisin |
| komitatiivi | – | kieltämisine- + omistusliite |
