kidutus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kidutus (39)

  1. kiduttaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kidutus kidutukset
genetiivi kidutuksen kidutusten
kidutuksien
partitiivi kidutusta kidutuksia
akkusatiivi kidutus; kidutuksen kidutukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kidutuksessa kidutuksissa
elatiivi kidutuksesta kidutuksista
illatiivi kidutukseen kidutuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kidutuksella kidutuksilla
ablatiivi kidutukselta kidutuksilta
allatiivi kidutukselle kidutuksille
Muut
essiivi kidutuksena kidutuksina
translatiivi kidutukseksi kidutuksiksi
abessiivi kidutuksetta kidutuksitta
instruktiivi kidutuksin
komitatiivi kidutuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin kiduttaa vartalosta kidut- ja päätteestä -us

Käännökset[muokkaa]