keväistys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keväistys (39)

  1. keväistäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeʋæi̯st̪ys/
  • tavutus: ke‧väis‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keväistys keväistykset
genetiivi keväistyksen keväistysten
keväistyksien
partitiivi keväistystä keväistyksiä
akkusatiivi keväistys;
keväistyksen
keväistykset
sisäpaikallissijat
inessiivi keväistyksessä keväistyksissä
elatiivi keväistyksestä keväistyksistä
illatiivi keväistykseen keväistyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi keväistyksellä keväistyksillä
ablatiivi keväistykseltä keväistyksiltä
allatiivi keväistykselle keväistyksille
muut sijamuodot
essiivi keväistyksenä keväistyksinä
translatiivi keväistykseksi keväistyksiksi
abessiivi keväistyksettä keväistyksittä
instruktiivi keväistyksin
komitatiivi keväistyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keväistykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
keväistys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä keväistää (keväist- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]