kessu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- pula-aikana Suomessa viljellyn palturitupakan (Nicotiana rustica) nimitys
- Meillä kasvatettiin sota-aikana kessua nurkantakusena.
- (arkikieltä) savuke, tupakka
- Nyt kun kessut on loppu täytyy lopettaa tupakointi.
- (armeijaslangi) kersantti
- Meidän kessu on mukava tyyppi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkesːu/, [ˈke̞sːu]
- tavutus: kes‧su
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kessu | kessut |
| genetiivi | kessun | kessujen |
| partitiivi | kessua | kessuja |
| akkusatiivi | kessu; kessun |
kessut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kessussa | kessuissa |
| elatiivi | kessusta | kessuista |
| illatiivi | kessuun | kessuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kessulla | kessuilla |
| ablatiivi | kessulta | kessuilta |
| allatiivi | kessulle | kessuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kessuna | kessuina |
| translatiivi | kessuksi | kessuiksi |
| abessiivi | kessutta | kessuitta |
| instruktiivi | – | kessuin |
| komitatiivi | – | kessuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kessu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. palturitupakka
|
Ks. palturitupakka |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: kessutella, kessuttaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kessu Kielitoimiston sanakirjassa