keskusvalta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
keskusvalta (monikko keskusvallat)
- pääkaupunkiin keskitetty ylin vallankäyttö
- Siirtokunnissa tunnettiin vastenmielisyyttä voimakasta keskusvaltaa kohtaan.
- Keskusvalta laatii lait ja osavaltiot panevat ne täytäntöön.
- (historia, monikollinen) ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli
- Vastakkain taistelivat Saksan ja Itävalta-Unkarin johtamat keskusvallat sekä lähinnä Ison-Britannian, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen muodostamat ympärysvallat. (uta.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkeskusˌʋɑlt̪ɑ/
- tavutus: kes‧kus‧val‧ta
Etymologia[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- keskusvalta Kielitoimiston sanakirjassa