keskeytyvä
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]keskeytyvä (10)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä keskeytyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keskeytyvä | keskeytyvät |
| genetiivi | keskeytyvän | keskeytyvien (keskeytyväin) |
| partitiivi | keskeytyvää | keskeytyviä |
| akkusatiivi | keskeytyvä; keskeytyvän |
keskeytyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keskeytyvässä | keskeytyvissä |
| elatiivi | keskeytyvästä | keskeytyvistä |
| illatiivi | keskeytyvään | keskeytyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keskeytyvällä | keskeytyvillä |
| ablatiivi | keskeytyvältä | keskeytyviltä |
| allatiivi | keskeytyvälle | keskeytyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keskeytyvänä | keskeytyvinä |
| translatiivi | keskeytyväksi | keskeytyviksi |
| abessiivi | keskeytyvättä | keskeytyvittä |
| instruktiivi | – | keskeytyvin |
| komitatiivi | – | keskeytyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |