kesakko
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- piste tai läikkä ihon pigmentissä, erityisesti kasvoilla ja käsivarsissa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkesɑkːo/
- tavutus: ke‧sak‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kesakko | kesakot |
| genetiivi | kesakon | kesakoiden kesakoitten kesakkojen |
| partitiivi | kesakkoa | kesakkoja kesakoita |
| akkusatiivi | kesakko; kesakon |
kesakot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kesakossa | kesakoissa |
| elatiivi | kesakosta | kesakoista |
| illatiivi | kesakkoon | kesakkoihin kesakoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kesakolla | kesakoilla |
| ablatiivi | kesakolta | kesakoilta |
| allatiivi | kesakolle | kesakoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kesakkona | kesakkoina kesakoina |
| translatiivi | kesakoksi | kesakoiksi |
| abessiivi | kesakotta | kesakoitta |
| instruktiivi | – | kesakoin |
| komitatiivi | – | kesakkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kesako- | |
| vahva vartalo | kesakko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]kesä + -kko, jossa kantasanan ä on kokenut äänteenmuutoksen[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kesakkoinen
- verbit: kesakoitua
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 182 kkO-sanojen muoto ja koostumus