kertominen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kertominen (38)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kertominen | kertomiset |
| genetiivi | kertomisen | kertomisten kertomisien |
| partitiivi | kertomista | kertomisia |
| akkusatiivi | kertominen; kertomisen |
kertomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kertomisessa | kertomisissa |
| elatiivi | kertomisesta | kertomisista |
| illatiivi | kertomiseen | kertomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kertomisella | kertomisilla |
| ablatiivi | kertomiselta | kertomisilta |
| allatiivi | kertomiselle | kertomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kertomisena (kertomisna) |
kertomisina |
| translatiivi | kertomiseksi | kertomisiksi |
| abessiivi | kertomisetta | kertomisitta |
| instruktiivi | – | kertomisin |
| komitatiivi | – | kertomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kertomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kertomis- | |
Etymologia
[muokkaa]- teonnimi verbistä kertoa