kertaus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kertaus (39)
- kertaaminen; opitun asian opiskelu uudelleen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkert̪ɑus/ tai /ˈkert̪ɑu̯s/
- tavutus: ker‧ta‧us / ker‧taus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kertaus | kertaukset |
| genetiivi | kertauksen | kertausten kertauksien |
| partitiivi | kertausta | kertauksia |
| akkusatiivi | kertaus; kertauksen |
kertaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kertauksessa | kertauksissa |
| elatiivi | kertauksesta | kertauksista |
| illatiivi | kertaukseen | kertauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kertauksella | kertauksilla |
| ablatiivi | kertaukselta | kertauksilta |
| allatiivi | kertaukselle | kertauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kertauksena | kertauksina |
| translatiivi | kertaukseksi | kertauksiksi |
| abessiivi | kertauksetta | kertauksitta |
| instruktiivi | – | kertauksin |
| komitatiivi | – | kertauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kertaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kertaus- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kertausharjoitus, kertauskurssi, kertauskuulustelu, kertausmerkki
Idiomit
[muokkaa]- Sanonnat
- ~ on opintojen äiti – uudelleen opiskelemalla oppii parhaiten, eli opitut asiat tulisi siis aina kerrata
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kertaus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 341 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa