kersantti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kersantti (5-C)[1]

  1. aliupseerin arvo armeijassa; sen haltija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkersɑnt̪ːi/
  • tavutus: ker‧sant‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kersantti kersantit
genetiivi kersantin kersanttien
(kersanttein)
partitiivi kersanttia kersantteja
akkusatiivi kersantti;
kersantin
kersantit
sisäpaikallissijat
inessiivi kersantissa kersanteissa
elatiivi kersantista kersanteista
illatiivi kersanttiin kersantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kersantilla kersanteilla
ablatiivi kersantilta kersanteilta
allatiivi kersantille kersanteille
muut sijamuodot
essiivi kersanttina kersantteina
translatiivi kersantiksi kersanteiksi
abessiivi kersantitta kersanteitta
instruktiivi kersantein
komitatiivi kersantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kersanti-
vahva vartalo kersantti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta sergeant < ranskan sanasta sergent (’palvelija’ n. 1050, ’kersantti’ 1588) < latinan sanasta serviēns, partisiipin preesens verbistä serviō[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alikersantti, ylikersantti

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.