keräilijä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Tossujen keräilijä kokoelmineen

Substantiivi[muokkaa]

keräilijä (12)[1]

  1. henkilö joka keräilee jotain esineitä tai kohteita

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeræi̯ˌlijæ/
  • tavutus: ke‧räi‧li‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keräilijä keräilijät
genetiivi keräilijän keräilijöiden
keräilijöitten
(keräilijäin)
partitiivi keräilijää keräilijöitä
akkusatiivi keräilijä;
keräilijän
keräilijät
sisäpaikallissijat
inessiivi keräilijässä keräilijöissä
elatiivi keräilijästä keräilijöistä
illatiivi keräilijään keräilijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keräilijällä keräilijöillä
ablatiivi keräilijältä keräilijöiltä
allatiivi keräilijälle keräilijöille
muut sijamuodot
essiivi keräilijänä keräilijöinä
translatiivi keräilijäksi keräilijöiksi
abessiivi keräilijättä keräilijöittä
instruktiivi keräilijöin
komitatiivi keräilijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keräilijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12