kenollaan

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

Adverbi taipuu persoonissa eli
sen lopussa olevan omistusliitteen muoto
riippuu lauseen subjektista:
persoona yksikkö monikko
1. kenollani kenollamme
2. kenollasi kenollanne
3. kenollaan
kenollansa

kenollaan (kenolla- + omistusliite; ei vertailuasteita)

  1. (3. persoonan muoto) vinossa, kallellaan
    Aitakin oli jo lahonnut ja kenollaan.
    Tuijotimme niskat kenollamme kattoa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkenolːɑːn/
  • tavutus: ke‧nol‧laan

Käännökset[muokkaa]