kenollaan

Suomi

Adverbi

Adverbi taipuu persoonissa eli sen lopussa olevan omistusliitteen muoto riippuu lauseen subjektista:
persoona	yksikkö	monikko
1.	kenollani	kenollamme
2.	kenollasi	kenollanne
3.	kenollaan kenollansa

kenollaan (kenolla- + omistusliite; ei vertailuasteita)

(3. persoonan muoto) vinossa, kallellaan
Aitakin oli jo lahonnut ja kenollaan.

Tuijotimme niskat kenollamme kattoa.

Ääntäminen

IPA: /ˈkenolːɑːn/
tavutus: ke‧nol‧laan

Taivutus

Adverbi ei varsinaisesti taivu, vaan se on omistusliitteellinen taivutusmuoto kantasanastaan, josta muissa paikallissijoissa käytetään seuraavia muotoja:

→○	allatiivi	kenolleen
○	adessiivi	kenollaan
○→	ablatiivi	-

Käännökset

1. vinossa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kenollaan Kielitoimiston sanakirjassa