kelvin

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kelvin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

lämpömittari kelvinasteikolla

Substantiivi[muokkaa]

kelvin (6)

  1. lämpötilan SI-järjestelmän mukainen yksikkö tieteellisessä käytössä (tunnus K)
    Toisinaan käytettävät muodot ”Kelvin-aste” tai ”kelvinaste” eivät ole suositeltavia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkelʋin/
  • tavutus: kel‧vin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kelvin kelvinit
genetiivi kelvinin kelvinien
kelvineiden
kelvineitten
partitiivi kelviniä kelvineitä
kelvinejä
akkusatiivi kelvin;
kelvinin
kelvinit
sisäpaikallissijat
inessiivi kelvinissä kelvineissä
elatiivi kelvinistä kelvineistä
illatiivi kelviniin kelvineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kelvinillä kelvineillä
ablatiivi kelviniltä kelvineiltä
allatiivi kelvinille kelvineille
muut sijamuodot
essiivi kelvininä kelvineinä
translatiivi kelviniksi kelvineiksi
abessiivi kelvinittä kelvineittä
instruktiivi kelvinein
komitatiivi kelvineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kelvini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Nimetty englantilaisen fyysikon William Thomsonin (1824–1907) eli paroni Kelvinin mukaan.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kelvin Kielitoimiston sanakirjassa
  • kelvin Tieteen termipankissa