keltsu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
keltsu (1)
- (slangia) kellari
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keltsu | keltsut |
| genetiivi | keltsun | keltsujen |
| partitiivi | keltsua | keltsuja |
| akkusatiivi | keltsu; keltsun |
keltsut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keltsussa | keltsuissa |
| elatiivi | keltsusta | keltsuista |
| illatiivi | keltsuun | keltsuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keltsulla | keltsuilla |
| ablatiivi | keltsulta | keltsuilta |
| allatiivi | keltsulle | keltsuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keltsuna | keltsuina |
| translatiivi | keltsuksi | keltsuiksi |
| abessiivi | keltsutta | keltsuitta |
| instruktiivi | – | keltsuin |
| komitatiivi | – | keltsuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keltsu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |