kellunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkelːunt̪ɑ/
- tavutus: kel‧lun‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellunta | kellunnat |
| genetiivi | kellunnan | kelluntojen (kelluntain) |
| partitiivi | kelluntaa | kelluntoja |
| akkusatiivi | kellunta; kellunnan |
kellunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellunnassa | kellunnoissa |
| elatiivi | kellunnasta | kellunnoista |
| illatiivi | kelluntaan | kelluntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellunnalla | kellunnoilla |
| ablatiivi | kellunnalta | kellunnoilta |
| allatiivi | kellunnalle | kellunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kelluntana | kelluntoina |
| translatiivi | kellunnaksi | kellunnoiksi |
| abessiivi | kellunnatta | kellunnoitta |
| instruktiivi | – | kellunnoin |
| komitatiivi | – | kelluntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kellunna- | |
| vahva vartalo | kellunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kelluminen
|