kellokalle

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kellokalle

  1. (slangia) työntutkija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkelːoˌkɑlːe/
  • tavutus: kel‧lo‧kal‧le

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista kello ja Kalle