kellistyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kellistyminen (38)
- teonnimi verbistä kellistyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellistyminen | kellistymiset |
| genetiivi | kellistymisen | kellistymisten kellistymisien |
| partitiivi | kellistymistä | kellistymisiä |
| akkusatiivi | kellistyminen; kellistymisen |
kellistymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellistymisessä | kellistymisissä |
| elatiivi | kellistymisestä | kellistymisistä |
| illatiivi | kellistymiseen | kellistymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellistymisellä | kellistymisillä |
| ablatiivi | kellistymiseltä | kellistymisiltä |
| allatiivi | kellistymiselle | kellistymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellistymisenä (kellistymisnä) |
kellistymisinä |
| translatiivi | kellistymiseksi | kellistymisiksi |
| abessiivi | kellistymisettä | kellistymisittä |
| instruktiivi | – | kellistymisin |
| komitatiivi | – | kellistymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kellistymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kellistymis- | |