kellastunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kellastunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kellastua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellastunut | kellastuneet |
| genetiivi | kellastuneen | kellastuneiden kellastuneitten |
| partitiivi | kellastunutta | kellastuneita |
| akkusatiivi | kellastunut; kellastuneen | kellastuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellastuneessa | kellastuneissa |
| elatiivi | kellastuneesta | kellastuneista |
| illatiivi | kellastuneeseen | kellastuneisiin kellastuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellastuneella | kellastuneilla |
| ablatiivi | kellastuneelta | kellastuneilta |
| allatiivi | kellastuneelle | kellastuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellastuneena | kellastuneina |
| translatiivi | kellastuneeksi | kellastuneiksi |
| abessiivi | kellastuneetta | kellastuneitta |
| instruktiivi | – | kellastunein |
| komitatiivi | – | kellastuneine |