keljuilija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keljuilija (12)

  1. henkilö, joka keljuilee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeljui̯ˌlijɑ/
  • tavutus: kel‧jui‧li‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keljuilija keljuilijat
genetiivi keljuilijan keljuilijoiden
keljuilijoitten
(keljuilijain)
partitiivi keljuilijaa keljuilijoita
akkusatiivi keljuilija;
keljuilijan
keljuilijat
sisäpaikallissijat
inessiivi keljuilijassa keljuilijoissa
elatiivi keljuilijasta keljuilijoista
illatiivi keljuilijaan keljuilijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keljuilijalla keljuilijoilla
ablatiivi keljuilijalta keljuilijoilta
allatiivi keljuilijalle keljuilijoille
muut sijamuodot
essiivi keljuilijana keljuilijoina
translatiivi keljuilijaksi keljuilijoiksi
abessiivi keljuilijatta keljuilijoitta
instruktiivi keljuilijoin
komitatiivi keljuilijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keljuilija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]