keljuilija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]keljuilija (12)
- henkilö, joka keljuilee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeljui̯ˌlijɑ/
- tavutus: kel‧jui‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keljuilija | keljuilijat |
| genetiivi | keljuilijan | keljuilijoiden keljuilijoitten (keljuilijain) |
| partitiivi | keljuilijaa | keljuilijoita |
| akkusatiivi | keljuilija; keljuilijan |
keljuilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keljuilijassa | keljuilijoissa |
| elatiivi | keljuilijasta | keljuilijoista |
| illatiivi | keljuilijaan | keljuilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keljuilijalla | keljuilijoilla |
| ablatiivi | keljuilijalta | keljuilijoilta |
| allatiivi | keljuilijalle | keljuilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keljuilijana | keljuilijoina |
| translatiivi | keljuilijaksi | keljuilijoiksi |
| abessiivi | keljuilijatta | keljuilijoitta |
| instruktiivi | – | keljuilijoin |
| komitatiivi | – | keljuilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keljuilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka keljuilee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keljuilija Kielitoimiston sanakirjassa