kelju

Suomi

Adjektiivi

kelju (1) (komparatiivi keljumpi, superlatiivi keljuin) (taivutus[luo])

1. ikävä

   Silloin tuntui keljulta.

2. katala

   Se oli häneltä kelju temppu.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkelju/
• tavutus: kel‧ju

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: keljumainen
• adverbit: keljusti
• substantiivit: keljuus
• verbit: keljuttaa

Vastakohta

• reilu

Aiheesta muualla

• kelju Kielitoimiston sanakirjassa