keksijä

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Keksijä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Keksijä

Substantiivi[muokkaa]

keksijä (12)[1]

  1. henkilö, joka tekee uusia keksintöjä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeksijæ/
  • tavutus: kek‧si‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keksijä keksijät
genetiivi keksijän keksijöiden
keksijöitten
(keksijäin)
partitiivi keksijää keksijöitä
akkusatiivi keksijä;
keksijän
keksijät
sisäpaikallissijat
inessiivi keksijässä keksijöissä
elatiivi keksijästä keksijöistä
illatiivi keksijään keksijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keksijällä keksijöillä
ablatiivi keksijältä keksijöiltä
allatiivi keksijälle keksijöille
muut sijamuodot
essiivi keksijänä keksijöinä
translatiivi keksijäksi keksijöiksi
abessiivi keksijättä keksijöittä
instruktiivi keksijöin
komitatiivi keksijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keksijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta keksiä (keksi- + -jä)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

keksijänero, keksijänoikeus, ruudinkeksijä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12