keksijä
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]keksijä (12)
- henkilö, joka tekee uusia keksintöjä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeksijæ/
- tavutus: kek‧si‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keksijä | keksijät |
| genetiivi | keksijän | keksijöiden keksijöitten (keksijäin) |
| partitiivi | keksijää | keksijöitä |
| akkusatiivi | keksijä; keksijän |
keksijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keksijässä | keksijöissä |
| elatiivi | keksijästä | keksijöistä |
| illatiivi | keksijään | keksijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keksijällä | keksijöillä |
| ablatiivi | keksijältä | keksijöiltä |
| allatiivi | keksijälle | keksijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keksijänä | keksijöinä |
| translatiivi | keksijäksi | keksijöiksi |
| abessiivi | keksijättä | keksijöittä |
| instruktiivi | – | keksijöin |
| komitatiivi | – | keksijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keksijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka tekee uusia keksintöjä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- keksijä Kielitoimiston sanakirjassa