keksiä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keksiä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta keksi

Verbi[muokkaa]

keksiä (61) (taivutus[luo])

  1. tehdä jokin uusi keksintö
    Bell keksi puhelimen.
  2. sepittää jotakin omasta päästään
    Keksin vain koko jutun.
  3. löytää vastaus
    Nyt keksin!
    Oletko keksinyt vastausta kysymykseeni?
  4. havaita
    Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
    Lehvästössä piileskelevää oravaa on vaikea keksiä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeksiæˣ/
  • tavutus: kek‧si‧ä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

keksimiskyky

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • keksiä Kielitoimiston sanakirjassa