keinottelija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keinottelija (12)[1]

  1. henkilö, joka saavuttaa taloudellista etua keinottelemalla

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keinottelija keinottelijat
genetiivi keinottelijan keinottelijoiden
keinottelijoitten
(keinottelijain)
partitiivi keinottelijaa keinottelijoita
akkusatiivi keinottelija;
keinottelijan
keinottelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi keinottelijassa keinottelijoissa
elatiivi keinottelijasta keinottelijoista
illatiivi keinottelijaan keinottelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keinottelijalla keinottelijoilla
ablatiivi keinottelijalta keinottelijoilta
allatiivi keinottelijalle keinottelijoille
muut sijamuodot
essiivi keinottelijana keinottelijoina
translatiivi keinottelijaksi keinottelijoiksi
abessiivi keinottelijatta keinottelijoitta
instruktiivi keinottelijoin
komitatiivi keinottelijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keinottelija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

arvopaperikeinottelija, pörssikeinottelija

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12