keikkailu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]keikkailu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkei̯kːɑi̯lu/
- tavutus: keik‧kai‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keikkailu | keikkailut |
| genetiivi | keikkailun | keikkailujen keikkailuiden keikkailuitten |
| partitiivi | keikkailua | keikkailuita keikkailuja |
| akkusatiivi | keikkailu; keikkailun |
keikkailut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keikkailussa | keikkailuissa |
| elatiivi | keikkailusta | keikkailuista |
| illatiivi | keikkailuun | keikkailuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keikkailulla | keikkailuilla |
| ablatiivi | keikkailulta | keikkailuilta |
| allatiivi | keikkailulle | keikkailuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keikkailuna | keikkailuina |
| translatiivi | keikkailuksi | keikkailuiksi |
| abessiivi | keikkailutta | keikkailuitta |
| instruktiivi | – | keikkailuin |
| komitatiivi | – | keikkailuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keikkailu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi keikkailla (vokaalivartalo keikkaile- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. keikkaileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keikkailu Kielitoimiston sanakirjassa