keikarointi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkei̯kɑˌroi̯nt̪i/
- tavutus: kei‧ka‧roin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keikarointi | keikaroinnit |
| genetiivi | keikaroinnin | keikarointien (keikarointein) |
| partitiivi | keikarointia | keikarointeja |
| akkusatiivi | keikarointi; keikaroinnin |
keikaroinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keikaroinnissa | keikaroinneissa |
| elatiivi | keikaroinnista | keikaroinneista |
| illatiivi | keikarointiin | keikarointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keikaroinnilla | keikaroinneilla |
| ablatiivi | keikaroinnilta | keikaroinneilta |
| allatiivi | keikaroinnille | keikaroinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keikarointina | keikarointeina |
| translatiivi | keikaroinniksi | keikaroinneiksi |
| abessiivi | keikaroinnitta | keikaroinneitta |
| instruktiivi | – | keikaroinnein |
| komitatiivi | – | keikarointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | keikaroinni- | |
| vahva vartalo | keikarointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi keikaroida (vartalo keikaroi- ) + johdin -nti
Käännökset
[muokkaa]1. keikaroiminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keikarointi Kielitoimiston sanakirjassa