kehtaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kehtaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kehdata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kehtaava | kehtaavat |
| genetiivi | kehtaavan | kehtaavien (kehtaavain) |
| partitiivi | kehtaavaa | kehtaavia |
| akkusatiivi | kehtaava; kehtaavan | kehtaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kehtaavassa | kehtaavissa |
| elatiivi | kehtaavasta | kehtaavista |
| illatiivi | kehtaavaan | kehtaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kehtaavalla | kehtaavilla |
| ablatiivi | kehtaavalta | kehtaavilta |
| allatiivi | kehtaavalle | kehtaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kehtaavana | kehtaavina |
| translatiivi | kehtaavaksi | kehtaaviksi |
| abessiivi | kehtaavatta | kehtaavitta |
| instruktiivi | – | kehtaavin |
| komitatiivi | – | kehtaavine |