kaulanikama

Suomi

Substantiivi

kaulanikama (10)

1. (anatomia) selkärangan seitsemän ylintä nikamaa (tieteellinen nimi: vertebra servicalis)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑu̯lɑˌnikɑmɑ/
• tavutus: kau‧la‧ni‧ka‧ma

Etymologia

yhdyssana sanoista kaula ja nikama

Käännökset

1. selkärangan seitsemän ylintä nikamaa

azeri: boyun fəqərəsi englanti: cervical vertebra italia: vertebra f. cervicale

latina: mon. vertebrae colli/servicis saksa: Halswirbel turkki: boyun omuru

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• lannenikama, rintanikama, ristinikama, häntänikama

Kokonaiskäsitteet

• kaularanka

Aiheesta muualla

• kaulanikama Kielitoimiston sanakirjassa