katsastaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]katsastaja (10)
- henkilö, joka katsastaa, tekee katsastuksen; katsastusmies
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑt̪sɑsˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: kat‧sas‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | katsastaja | katsastajat |
| genetiivi | katsastajan | katsastajien (katsastajain) |
| partitiivi | katsastajaa | katsastajia |
| akkusatiivi | katsastaja; katsastajan |
katsastajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | katsastajassa | katsastajissa |
| elatiivi | katsastajasta | katsastajista |
| illatiivi | katsastajaan | katsastajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | katsastajalla | katsastajilla |
| ablatiivi | katsastajalta | katsastajilta |
| allatiivi | katsastajalle | katsastajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | katsastajana | katsastajina |
| translatiivi | katsastajaksi | katsastajiksi |
| abessiivi | katsastajatta | katsastajitta |
| instruktiivi | – | katsastajin |
| komitatiivi | – | katsastajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | katsastaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka katsastaa, tekee katsastuksen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- katsastaja Kielitoimiston sanakirjassa