katastrofi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katastrofi (5)

  1. poikkeuksellisen vakava onnettomuus
    Katastrofi järkytti koko maailmaa.
  2. (arkikieltä) hirveä tapahtuma
  3. (arkikieltä) epäonnistunut, pieleen mennyt asia
    Esitys oli katastrofi.
  4. (matematiikka) bifurkaation erikoistapaus
  5. (matematiikka) singulariteetin erikoistapaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑt̪ɑˌst̪rofi/ tai /ˈkɑt̪ɑst̪ˌrofi/
  • tavutus: ka‧ta‧stro‧fi / ka‧tast‧ro‧fi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katastrofi katastrofit
genetiivi katastrofin katastrofien
(katastrofein)
partitiivi katastrofia katastrofeja
akkusatiivi katastrofi;
katastrofin
katastrofit
sisäpaikallissijat
inessiivi katastrofissa katastrofeissa
elatiivi katastrofista katastrofeista
illatiivi katastrofiin katastrofeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katastrofilla katastrofeilla
ablatiivi katastrofilta katastrofeilta
allatiivi katastrofille katastrofeille
muut sijamuodot
essiivi katastrofina katastrofeina
translatiivi katastrofiksi katastrofeiksi
abessiivi katastrofitta katastrofeitta
instruktiivi katastrofein
komitatiivi katastrofeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo katastrofi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ekokatastrofi, katastrofiapu, katastrofielokuva, katastrofirahasto, katastrofiteoria, katastrofivalmius, luonnonkatastrofi, ympäristökatastrofi, öljykatastrofi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • katastrofi Kielitoimiston sanakirjassa
  • katastrofi Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Katastrofi. Kotimaisten kielten keskus

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katastrofi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta katastrofo (katastrofi)