katastrofi

From Wikisanakirja
Jump to navigation Jump to search

Suomi[edit]

Substantiivi[edit]

katastrofi (6)

  1. poikkeuksellisen vakava onnettomuus
    Katastrofi järkytti koko maailmaa.
  2. (arkikieltä) epäonnistunut, pieleen mennyt
    Esitys oli katastrofi.
  3. (matematiikka) bifurkaation erikoistapaus
  4. (matematiikka) singulariteetin erikoistapaus

Taivutus[edit]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katastrofi katastrofit
genetiivi katastrofin katastrofien
katastrofeiden
katastrofeitten
partitiivi katastrofia katastrofeita
katastrofeja
akkusatiivi katastrofi;
katastrofin
katastrofit
sisäpaikallissijat
inessiivi katastrofissa katastrofeissa
elatiivi katastrofista katastrofeista
illatiivi katastrofiin katastrofeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katastrofilla katastrofeilla
ablatiivi katastrofilta katastrofeilta
allatiivi katastrofille katastrofeille
muut sijamuodot
essiivi katastrofina katastrofeina
translatiivi katastrofiksi katastrofeiksi
abessiivi katastrofitta katastrofeitta
instruktiivi katastrofein
komitatiivi katastrofeine-
+ omistusliite

Käännökset[edit]

Liittyvät sanat[edit]

Yhdyssanat[edit]

ekokatastrofi, katastrofiapu, katastrofielokuva, katastrofirahasto, katastrofiteoria, katastrofivalmius, luonnonkatastrofi, ympäristökatastrofi, öljykatastrofi

Aiheesta muualla[edit]

  • katastrofi Kielitoimiston sanakirjassa
  • katastrofi Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Katastrofi. Kotimaisten kielten keskus

Ido[edit]

Substantiivi[edit]

katastrofi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta katastrofo (katastrofi)