kataluus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kataluus (40)

  1. se, että on katala

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑt̪ɑluːs/
  • tavutus: ka‧ta‧luus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kataluus kataluudet
genetiivi kataluuden kataluuksien
partitiivi kataluutta kataluuksia
akkusatiivi kataluus;
kataluuden
kataluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kataluudessa kataluuksissa
elatiivi kataluudesta kataluuksista
illatiivi kataluuteen kataluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kataluudella kataluuksilla
ablatiivi kataluudelta kataluuksilta
allatiivi kataluudelle kataluuksille
muut sijamuodot
essiivi kataluutena kataluuksina
translatiivi kataluudeksi kataluuksiksi
abessiivi kataluudetta kataluuksitta
instruktiivi kataluuksin
komitatiivi kataluuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kataluude-
vahva vartalo kataluute-
konsonantti-
vartalo
kataluut-

Etymologia[muokkaa]

sanan katala vartalosta katal- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]