kasvattaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kasvattaja (10)
- henkilö, joka huolehtii lasten kasvusta ja opetuksesta
- Kasvattaja huolehtii lasten hyvinvoinnista sekä henkisestä ja hengellisestä kasvusta.
- Rikoslaki on huono kasvattaja.
- kotieläinten tai jonkin viljeltävän lajin tuottaja
- kennelin pitäjä
- (slangia) kannabiksen kotikasvattaja
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑsʋɑt̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: kas‧vat‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kasvattaja | kasvattajat |
| genetiivi | kasvattajan | kasvattajien (kasvattajain) |
| partitiivi | kasvattajaa | kasvattajia |
| akkusatiivi | kasvattaja; kasvattajan |
kasvattajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kasvattajassa | kasvattajissa |
| elatiivi | kasvattajasta | kasvattajista |
| illatiivi | kasvattajaan | kasvattajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kasvattajalla | kasvattajilla |
| ablatiivi | kasvattajalta | kasvattajilta |
| allatiivi | kasvattajalle | kasvattajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kasvattajana | kasvattajina |
| translatiivi | kasvattajaksi | kasvattajiksi |
| abessiivi | kasvattajatta | kasvattajitta |
| instruktiivi | – | kasvattajin |
| komitatiivi | – | kasvattajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kasvattaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hevosenkasvattaja, karjankasvattaja, kasvattajaseura, koirankasvattaja, kotikasvattaja, lastenkasvattaja, lähikasvattaja, siankasvattaja, sijaiskasvattaja, sosiaalikasvattaja
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kasvattaja Kielitoimiston sanakirjassa