kassara
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- vesuria muistuttava työkalu, jossa terän kärki kääntyy ylöspäin
- Kassara käteen ja rantteelle havuja hakkaamaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑsːɑrɑ/
- tavutus: kas‧sa‧ra
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kassara | kassarat |
genetiivi | kassaran | kassaroiden kassaroitten (kassarain) |
partitiivi | kassaraa | kassaroita |
akkusatiivi | kassara; kassaran |
kassarat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kassarassa | kassaroissa |
elatiivi | kassarasta | kassaroista |
illatiivi | kassaraan | kassaroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kassaralla | kassaroilla |
ablatiivi | kassaralta | kassaroilta |
allatiivi | kassaralle | kassaroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kassarana | kassaroina |
translatiivi | kassaraksi | kassaroiksi |
abessiivi | kassaratta | kassaroitta |
instruktiivi | – | kassaroin |
komitatiivi | – | kassaroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kassara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
slaavilainen laina[2]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kassara Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.