kartuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kartuttaminen (38)
- teonnimi verbistä kartuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kartuttaminen | kartuttamiset |
| genetiivi | kartuttamisen | kartuttamisten kartuttamisien |
| partitiivi | kartuttamista | kartuttamisia |
| akkusatiivi | kartuttaminen; kartuttamisen |
kartuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kartuttamisessa | kartuttamisissa |
| elatiivi | kartuttamisesta | kartuttamisista |
| illatiivi | kartuttamiseen | kartuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kartuttamisella | kartuttamisilla |
| ablatiivi | kartuttamiselta | kartuttamisilta |
| allatiivi | kartuttamiselle | kartuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kartuttamisena (kartuttamisna) |
kartuttamisina |
| translatiivi | kartuttamiseksi | kartuttamisiksi |
| abessiivi | kartuttamisetta | kartuttamisitta |
| instruktiivi | – | kartuttamisin |
| komitatiivi | – | kartuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kartuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kartuttamis- | |