kartuta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kartuta (73-C) (taivutus [luo])

  1. hakata kartulla pesussa vaatteita
    Ennen jokien rannoilla kartuttiin pyykkiä.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kartuta

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kartuttaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kartuttaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kartuttaa