kartonki
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- kasvikuituaineista, puun kuiduista, valmistettu levymäinen tuote, jonka yksikköpaino on 150-350 g/m³; tätä painavammat vastaavat tuotteet ovat pahveja ja keveämmät papereja
- kymmenen savukeaskin, 200 savukkeen pakkaus; savukekartonki
- ostaa kartonki Tallinnasta
- (kuvaamataide) intarsiaa, kuvakudosta, lasimaalausta, mosaiikkia, seinämaalausta tai vastaavaa varten lopulliseen kokoon paksulle paperille piirretty malli, jossa voi olla ruudutus tai rei’itys kuvan siirtämistä helpottamassa[1]
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrt̪oŋki/
- tavutus: kar‧ton‧ki
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kartonki | kartongit |
| genetiivi | kartongin | kartonkien (kartonkein) |
| partitiivi | kartonkia | kartonkeja |
| akkusatiivi | kartonki; kartongin |
kartongit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kartongissa | kartongeissa |
| elatiivi | kartongista | kartongeista |
| illatiivi | kartonkiin | kartonkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kartongilla | kartongeilla |
| ablatiivi | kartongilta | kartongeilta |
| allatiivi | kartongille | kartongeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kartonkina | kartonkeina |
| translatiivi | kartongiksi | kartongeiksi |
| abessiivi | kartongitta | kartongeitta |
| instruktiivi | – | kartongein |
| komitatiivi | – | kartonkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kartongi- | |
| vahva vartalo | kartonki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kartonkilaatikko, kartonkilevy, kehyskartonki, piirustuskartonki, savukekartonki
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kartonki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 181. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 4, p. 526. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1963.