kartoittaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kartoittaja (10)
- henkilö, joka kartoittaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrt̪oi̯t̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: kar‧toit‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kartoittaja | kartoittajat |
| genetiivi | kartoittajan | kartoittajien (kartoittajain) |
| partitiivi | kartoittajaa | kartoittajia |
| akkusatiivi | kartoittaja; kartoittajan |
kartoittajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kartoittajassa | kartoittajissa |
| elatiivi | kartoittajasta | kartoittajista |
| illatiivi | kartoittajaan | kartoittajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kartoittajalla | kartoittajilla |
| ablatiivi | kartoittajalta | kartoittajilta |
| allatiivi | kartoittajalle | kartoittajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kartoittajana | kartoittajina |
| translatiivi | kartoittajaksi | kartoittajiksi |
| abessiivi | kartoittajatta | kartoittajitta |
| instruktiivi | – | kartoittajin |
| komitatiivi | – | kartoittajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kartoittaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kartoittaa + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka kartoittaa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kartoittaja Kielitoimiston sanakirjassa