karpalo
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]
karpalo (2)
- (kasvitiede) isokarpalo (Vaccinium oxycoccos), soilla ja kosteissa maastoissa kasvava, puolukan sukuun kuuluva ikivihreä varpu
- Karpalolla on punaiset kukat ja marjat.
- sen hedelmä, marja
- iholle erittynyt nestepisara
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrpɑlo/
- tavutus: kar‧pa‧lo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karpalo | karpalot |
| genetiivi | karpalon | karpalojen karpaloiden karpaloitten |
| partitiivi | karpaloa | karpaloita karpaloja |
| akkusatiivi | karpalo; karpalon |
karpalot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karpalossa | karpaloissa |
| elatiivi | karpalosta | karpaloista |
| illatiivi | karpaloon | karpaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karpalolla | karpaloilla |
| ablatiivi | karpalolta | karpaloilta |
| allatiivi | karpalolle | karpaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karpalona | karpaloina |
| translatiivi | karpaloksi | karpaloiksi |
| abessiivi | karpalotta | karpaloitta |
| instruktiivi | – | karpaloin |
| komitatiivi | – | karpaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karpalo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]sanaa on esitetty balttilaiseksi lainaksi, vrt. latvian skarbs[1]
Käännökset
[muokkaa]1. isokarpalo (Vaccinium oxycoccos), soilla ja kosteissa maastoissa kasvava, puolukan sukuun kuuluva ikivihreä varpu
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hikikarpalo, isokarpalo, karpalohyydyke, karpalohyytelö, karpalolikööri, karpalomehu, karpalosuo, kyynelkarpalo