karmiini
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- väriaine (E120) jota saadaan kuivatuista ja jauhetuista kokenillikirvoista
- Karmiinia käytetään paljon punaisenvärisissä makeisissa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑrmiːni/
- tavutus: kar‧mii‧ni
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karmiini | karmiinit |
| genetiivi | karmiinin | karmiinien karmiineiden karmiineitten |
| partitiivi | karmiinia | karmiineita karmiineja |
| akkusatiivi | karmiini; karmiinin |
karmiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karmiinissa | karmiineissa |
| elatiivi | karmiinista | karmiineista |
| illatiivi | karmiiniin | karmiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karmiinilla | karmiineilla |
| ablatiivi | karmiinilta | karmiineilta |
| allatiivi | karmiinille | karmiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karmiinina | karmiineina |
| translatiivi | karmiiniksi | karmiineiksi |
| abessiivi | karmiinitta | karmiineitta |
| instruktiivi | – | karmiinein |
| komitatiivi | – | karmiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karmiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- karmiini Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
karmiini
- (taivutusmuoto) yksikön illatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta karmi
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6