karkotus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karkotus (39)

  1. karkottamisen toteutus tai tapahtuma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑrkot̪us/
  • tavutus: kar‧ko‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karkotus karkotukset
genetiivi karkotuksen karkotusten
karkotuksien
partitiivi karkotusta karkotuksia
akkusatiivi karkotus;
karkotuksen
karkotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi karkotuksessa karkotuksissa
elatiivi karkotuksesta karkotuksista
illatiivi karkotukseen karkotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karkotuksella karkotuksilla
ablatiivi karkotukselta karkotuksilta
allatiivi karkotukselle karkotuksille
muut sijamuodot
essiivi karkotuksena karkotuksina
translatiivi karkotukseksi karkotuksiksi
abessiivi karkotuksetta karkotuksitta
instruktiivi karkotuksin
komitatiivi karkotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karkotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
karkotus-

Huomautukset[muokkaa]

ei saa sekoittaa sanaan käännytys

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä karkottaa (karkot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

karkotusmääräys, karkotusrangaistus, karkotustuomio, maastakarkotus

Aiheesta muualla[muokkaa]