karkailla

Suomi

Verbi

karkailla (67) (taivutus [luo])

1. (frekventatiivinen) karata

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrkɑi̯lːɑˣ/
• tavutus: kar‧kail‧la

Etymologia

• verbi karata ((vahva) vokaalivartalo karka|a- + pääte -illa)

Käännökset

1. frekventatiivinen: karata

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: karkaileminen, karkailu

Aiheesta muualla

• karkailla Kielitoimiston sanakirjassa