karate

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Karate ja karaté

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karate (8)[1]

Kata1.jpg
  1. eräs alkuperältään japanilainen itsepuolustus- ja kamppailu-urheilulaji

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karate karatet
genetiivi karaten karatejen
(karatein)
partitiivi karatea karateja
akkusatiivi karate; karaten karatet
sisäpaikallissijat
inessiivi karatessa karateissa
elatiivi karatesta karateista
illatiivi karateen karateihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karatella karateilla
ablatiivi karatelta karateilta
allatiivi karatelle karateille
muut sijamuodot
essiivi karatena karateina
translatiivi karateksi karateiksi
abessiivi karatetta karateitta
instruktiivi karatein
komitatiivi karateine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yläkäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • karate Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karate (ei monikkoa)

  1. (urheilu) karate

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karate (yks. määr. karaten, ei monikkoa)

  1. (urheilu) karate

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karate

  1. (urheilu) karate

Kroaatti[muokkaa]

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Serbia[muokkaa]

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Serbokroaatti[muokkaa]

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 8