karaatti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karaatti (5-C)[1]

  1. jalokivien massan mittayksikkö = 0,200 grammaa
  2. jalometallien puhtauden yksikkö, 1/24 puhtaasta aineesta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karaatti karaatit
genetiivi karaatin karaattien
partitiivi karaattia karaatteja
akkusatiivi karaatti;
karaatin
karaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi karaatissa karaateissa
elatiivi karaatista karaateista
illatiivi karaattiin karaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karaatilla karaateilla
ablatiivi karaatilta karaateilta
allatiivi karaatille karaateille
muut sijamuodot
essiivi karaattina karaatteina
translatiivi karaatiksi karaateiksi
abessiivi karaatitta karaateitta
instruktiivi karaatein
komitatiivi karaatteine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Arabian ‎قِيرَاط (qīrāṭ) ’karaatti’. Alun perin painona käytetty johanneksenleipäpuun siemen.[2]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.