kapitaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kapitaatio (3)
- palveluntuottajan joutuessa kantamaan riskiä, siinä riskin kantamisessa yhdestä ihmisestä saatava kiinteä korvaus joka vaihtelee iän, sukupuolen, sairastavuuden, työssäkäynnin ja muiden sosioekonomisten tekijöiden mukaan
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kapitaatio | kapitaatiot |
| genetiivi | kapitaation | kapitaatioiden kapitaatioitten |
| partitiivi | kapitaatiota | kapitaatioita |
| akkusatiivi | kapitaatio; kapitaation |
kapitaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kapitaatiossa | kapitaatioissa |
| elatiivi | kapitaatiosta | kapitaatioista |
| illatiivi | kapitaatioon | kapitaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kapitaatiolla | kapitaatioilla |
| ablatiivi | kapitaatiolta | kapitaatioilta |
| allatiivi | kapitaatiolle | kapitaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kapitaationa | kapitaatioina |
| translatiivi | kapitaatioksi | kapitaatioiksi |
| abessiivi | kapitaatiotta | kapitaatioitta |
| instruktiivi | – | kapitaatioin |
| komitatiivi | – | kapitaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kapitaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |