kapeikko

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kapeikko (4-A)

  1. kapea kohta maastossa (maalla tai merellä)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑpei̯kːo/
  • tavutus: ka‧peik‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kapeikko kapeikot
genetiivi kapeikon kapeikoiden
kapeikoitten
kapeikkojen
partitiivi kapeikkoa kapeikkoja
kapeikoita
akkusatiivi kapeikko;
kapeikon
kapeikot
sisäpaikallissijat
inessiivi kapeikossa kapeikoissa
elatiivi kapeikosta kapeikoista
illatiivi kapeikkoon kapeikkoihin
kapeikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kapeikolla kapeikoilla
ablatiivi kapeikolta kapeikoilta
allatiivi kapeikolle kapeikoille
muut sijamuodot
essiivi kapeikkona kapeikkoina
kapeikoina
translatiivi kapeikoksi kapeikoiksi
abessiivi kapeikotta kapeikoitta
instruktiivi kapeikoin
komitatiivi kapeikkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]