kantajuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kantajuus (40)
- se, että on kantaja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kantajuus | kantajuudet |
| genetiivi | kantajuuden | kantajuuksien |
| partitiivi | kantajuutta | kantajuuksia |
| akkusatiivi | kantajuus; kantajuuden |
kantajuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kantajuudessa | kantajuuksissa |
| elatiivi | kantajuudesta | kantajuuksista |
| illatiivi | kantajuuteen | kantajuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kantajuudella | kantajuuksilla |
| ablatiivi | kantajuudelta | kantajuuksilta |
| allatiivi | kantajuudelle | kantajuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kantajuutena | kantajuuksina |
| translatiivi | kantajuudeksi | kantajuuksiksi |
| abessiivi | kantajuudetta | kantajuuksitta |
| instruktiivi | – | kantajuuksin |
| komitatiivi | – | kantajuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kantajuude- | |
| vahva vartalo | kantajuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kantajuut- | |