kantaja

Suomi

Hotellin kantaja [1]

Substantiivi

kantaja (10)

1. se, joka kantaa eli kuljettaa

   Rautatieasemien kantajat käyttävät yleensä kärryjä.

2. (oikeustiede) se osapuoli riita-, rikos- tai hallintoprosessissa, joka panee asian vireille eli haastaa vastaajan oikeuteen
3. (biologia) eliö, jolla on perimässään resessiivinen alleeli heterotsygoottisena
4. tautia kantava henkilö
5. (matematiikka) se joukko, jossa funktion arvot poikkeavat nollasta, tai em. joukon sulkeuma

   Jos jatkuvan reaalifunktion kantaja on kompakti, funktio on integroituva.

6. johonkin asuun tai asukokonaisuuteen pukeutunut henkilö

   Haarniska oli kantajalleen tukala turvantuoja.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑnt̪ɑjɑ/
• tavutus: kan‧ta‧ja

Etymologia

• verbi kantaa + johdin -ja

Käännökset

1. se, joka kantaa

bulgaria: носач englanti: carrier, bearer, porter ruotsi: bärare saksa: Träger m. tanska: bærer

turkki: hamal ukraina: носій m., носильник m. venäjä: носитель m. viro: kandja

2. oikeustiede

englanti: plaintiff espanja: querellante, demandante puola: powód m. ranska: demandeur m. ruotsi: bärande saksa: Kläger m., Klägerin f.

tšekki: žalobce m. turkki: davacı, müşteki ukraina: позивач m. venäjä: истец m. viro: hageja

3. se, jolla on tauti

englanti: carrier ruotsi: bärare ukraina: носій m.

venäjä: носитель m. viro: kandja

4. se joukko, jossa funktion arvot poikkeavat nollasta

englanti: support

Liittyvät sanat

fenotyyppi, kanne, kantava, kantajuus, kanto

Yhdyssanat

arkunkantaja, aseenkantaja, lipunkantaja, madonkantaja, postinkantaja, soihdunkantaja, tartunnankantaja, taudinkantaja

Aiheesta muualla

• kantaja Kielitoimiston sanakirjassa
• kantaja Tieteen termipankissa