kanta-armenia

Suomi

Substantiivi

kanta-armenia (12) (ei monikkoa)

1. modernin armenian kielen varhaisin tunnettu kehitysvaihe; kielestä ei ole säilynyt riittävästi aineistoa, josta voitaisiin suoraan päätellä sen kielitieteellisiä ominaisuuksia (ei kielitunnusta); käytettiin ennen vuotta 405, jolloin sen katsotaan siirtyneen kehityksessään klassiseksi armeniaksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑnt̪ɑˌɑrmeniɑ/
• tavutus: kan‧ta‧ar‧me‧ni‧a

Etymologia

• yhdyssana sanoista kanta ja armenia

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• muinaisarmenia
• keskiarmenia