kanslia
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kanslia (12)
- valtionhallinnon tai kunnallishallinnon viraston tai laitoksen organisaatioyksikkö, joka hoitaa hallinnollisia asioita
- organisaation hallinnollinen toimisto
- eduskuntaryhmän kanslia
- rehtorin kanslia
- ortodoksisen seurakunnan kanslia
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑnsliɑ/
- tavutus: kans‧li‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kanslia | kansliat |
| genetiivi | kanslian | kanslioiden kanslioitten (kansliain) |
| partitiivi | kansliaa | kanslioita |
| akkusatiivi | kanslia; kanslian |
kansliat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kansliassa | kanslioissa |
| elatiivi | kansliasta | kanslioista |
| illatiivi | kansliaan | kanslioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kanslialla | kanslioilla |
| ablatiivi | kanslialta | kanslioilta |
| allatiivi | kanslialle | kanslioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kansliana | kanslioina |
| translatiivi | kansliaksi | kanslioiksi |
| abessiivi | kansliatta | kanslioitta |
| instruktiivi | – | kanslioin |
| komitatiivi | – | kanslioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kanslia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta kansli < saksan sanasta Kanzlei < latinan sanasta cancellī < carcer[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset ja samankantaiset sanat
[muokkaa]- substantiivit: kanslisti
Yhdyssanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.