kansallismielisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kansallismielisyys (40)

  1. (politiikka) se, että on kansallismielinen
    Kansallismielisyyden nousuun on vastattu keksimällä ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation kaltaisia tekosyitä (Laura Huhtasaari)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kansallismielisyys kansallismielisyydet
genetiivi kansallismielisyyden kansallismielisyyksien
partitiivi kansallismielisyyttä kansallismielisyyksiä
akkusatiivi kansallismielisyys;
kansallismielisyyden
kansallismielisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kansallismielisyydessä kansallismielisyyksissä
elatiivi kansallismielisyydestä kansallismielisyyksistä
illatiivi kansallismielisyyteen kansallismielisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kansallismielisyydellä kansallismielisyyksillä
ablatiivi kansallismielisyydeltä kansallismielisyyksiltä
allatiivi kansallismielisyydelle kansallismielisyyksille
muut sijamuodot
essiivi kansallismielisyytenä kansallismielisyyksinä
translatiivi kansallismielisyydeksi kansallismielisyyksiksi
abessiivi kansallismielisyydettä kansallismielisyyksittä
instruktiivi kansallismielisyyksin
komitatiivi kansallismielisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kansallismielisyyde-
vahva vartalo kansallismielisyyte-
konsonantti-
vartalo
kansallismielisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan kansallismielinen vartalosta kansallismielis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]